Joulun odottelua

Harjoittelun päättymisestä on jo viikko ja alan nyt vasta toipua. Opiskelun ja työn yhdistäminen on rankkaa, vaikka olisikin tottunut suorittamaan. Viime viikolla kiire ja stressi alkoivat häiritä elämääni siinä määrin, että heräilin aamuöisin jopa mummojakin aikaisemmin, 02-04 välillä.  Virallisesti olen vielä opintovapaalla, mutta työpaikalleni olen käynyt tekemässä viime viikolla kolme ja tällä viikolla yhden vuoron.

Nyt, tällä pienen pienellä, vajaan viikon lomallani olen sitten yrittänyt tehdä loppuvuoden rästihommia kouluun, jotta pääsisin kunnolla joulutunnelmaan ja rentoutumisen makuun. Joululahjat ovat enimmäkseen ostamatta, joulusiivous tekemättä ja vähäisistä koristeista vain kynttelikkö ja vastaostettu joulutähti ovat virittelemässä joulua kotiini. Olen paennut tekemätöntä joulua kotimaille äidin, isän ja eläinten hoiviin. Aatonaattona ennättää vielä korjata kaiken. Aaton vietänkin töiden merkeissä.

Neljän viikon (!) treenitauko katkesi tänään, kun tein yläkroppatreenin kirjoittamisen vastapainoksi ja illemmalla kävin lapsuudenystäväni kanssa kahden tunnin kävelylenkillä. Koska suurimmat paineet koulun osalta taitavat olla ohi, voi kai huokaista ja aloittaa säännöllisen syömisen ja liikkumisen. Ei enää tekosyitä. Ensi vuoden mukavin liikuntauutinen lienee se, että vanha tankotanssiystäväni lupasi aloittaa harrastuksen kanssani uudelleen. En malta odottaa!

 Vielä kun pääsisi käyttämään jo syksyllä hiihtokuntoon laitettuja suksia...

Harmaa, mutta luminen joulu